Heippa vaan kaikille! Minä olen siis LadyShimmer ja tämä on uusi tarinani legacyn ohella. Käykää lukemassa legacyani, jos kiinnostaa. Palautetta ja ideoita otan AINA vastaan. Tässä se siis olisi minun uuden tarinani prologi. 1-2 osaa per kuukausi. Pahoitteluni yhden kuvan sensuureista! Ei muuta, kuin luku iloa! <3

Hågan Rosenlund Bridgeportin baarien "ykkös dokaaja" ja koko kaupungin villeimpien rellestäjien idoli. Hågan on juuri täyttänyt 18-vuotta ja päässyt laitoksesta ulos. Hän oli nuorena monesti juomasta itsensä hengiltä ja piinasi muutenkin kaupunkia. Hänen perheensä ei osannut pitää poikaa kurissa, joten Hågan huostaanotettiin. Huostaanoton jälkeen kului viikkoja, kun Håganin perhe oli kuollut onnettomuudessa. Tuli uusi syy miksei häntä päästetty laitoksesta. Hänellä ei ollut ketään sukulaista laitoksen kirjoilla tiedossa.

Hågan oli jo viikon ollut vapaalla jalalla laitoksesta päästyään. Hän oli menossa vaihteeksi hienompaan baariin Banzai-drinksubaariin, mutta tällä kertaa jalan, sillä krapula painoi. Kävellessään Jukan mestan ohi Hågan huomasi kaksi keski-ikäistä kaljupäätä baarin edustalla. Hän ei voinut vastustaa kiusausta vaan hidasti vauhtiaan kuullakseen, mistä he puhuivat. 

— Max, mitä sä oot menny tekeen?! Hukkasiks sä sen ämmän taas, kaljupää karjui.

— Relaa Bror. No vahingos joo, löysin hyvän näkösen muijan baarista ja kävin pyörähtää tanssilattialla, Maxiksi kutsuttu mies tuhahti.

Tämän sanottuaan kaljupäät kävivät toisiinsa käsiksi ja pistivät kunnon baari rähinän juuri auenneen baarin eteen. Ihmekkös porukka karttoi Jukan mestaa.

— Noni jätkät, ei viittis mellastaa tääl, Hågan koitti saada äänensä rähinän yli ja sekös nämä miehet saikin suuttumaan. He kiskaisivat syyttömän Håganin mukaan rähinäänsä. Hågan ei olisi koskaan arvannut tulevansa näkemään nämä kaksi miestä vielä monta kertaa.

Hågan baari rähinöiden mestari sai jälleen turpaansa. Tämän jälkeen miehet jatkoivat keskenään rähinäänsä ja Hågan hipsi Banzaille. Ei muuta, kuin hienompaa päälle.

Håganin sydän oli pysähtyä, kun hän näki edessään upean naisen. Nainen hymyili vienosti tälle ja poistui baarin sisään vilkuillen välillä hågania.

— Vau, pääsi huokaus Håganin suulta naisen mentyä. 

Hågan huomasi kauempaa, kuinka samat kaljumiehet, jotka olivat hänen päällensä jokin aika sitten käyneet olivat ilmestyneet samaan baariin. Mysteeri nainen oli jäänyt miesten kynsiin ja siellä näytti tulevan mellakka, joten Hågan ryntäsi väliin.

— Hei anteeks, mut onks tääl joku ongelma?, tämän kysyttyään miehet lähtivät pois.

— Ei enää toivottavasti, toinen tuhahti ja mulkaisi naista ja lisäsi vielä:

— Sul on aika vähissä, tämän jälkeen he häipyivät koko baarista pois.

—  Hei mistä tos oli kyse? Tai siis, ei oo pakko kertoo. Mut miten ois, haluisiks sä lähtee mun kaa yökerhoon, siel vois olla parempi meno, Hågan katsahti vaivaantuneena naiseen ja sai vastaukseksi vain hymyn ja vienon nyökkäyksen. Tämän jälkeen he poistuivat yhdessä.

Koko illan aikana he eivät nähneet ketään muuta, kuin toisensa. He tanssivat monia tunteja yhdessä ja nauttivat toistensa seurasta. Mitään henkilökohtaista nainen ei kuitenkaan suostunut koko illan aikana paljastamaan. Ei edes omaa nimeään. Drinkkejä ja kului koko illan kaksikon tanssiessa ja toisistaan nauttiessa.

Hågan lähti hakemaan kaksikolle drinkkejä ja sillä aikaa mysteeri nainen siirtyi kauemmaksi puhelimeen.

— Oon pulassa, ne ei luovuta niiden velkojen suhteen, nainen melkein kuiskasi puhelimeen ja jatkoi:

— Ainoa vaihtoehto on karata tän yhen jätkän asunnolle, joka näyttäs olevan kiinnostunu musta. Sen jälkeen on vaan pakko paeta.

— Sä sit tiedät kans, etten mä aio auttaa sua. Mä en halua vaarantaa meitä, olen jo yhden vastuun ottanut ottanut vuoksesi, puhelimesta vastasi naisen ääni. Håganin lähestyessä, puhelu suljettiin yhtä nopeasti, kuin se aloitettiinkin.

Kaksikko siemaili yhdessä drinkkejä ja siirtyivät katolle, sillä Vesimiehen vaja oli ykkös yökerho porealtaan ja uima-altaan vuoksi. Pakkohan siis oli paikat kokeilla. Menoa riitti pitkälle yöhön. Hågan ei edes huomannut naisen outoja katseita tyhjyyteen. Hän oli vain onnessaan saaliistaan, mutta tämä ei ollut yhden tekevä rakkaustarina Håganille. Hän oli palavasti rakastunut ja tahtoi selvittää kuka tai, mikä tämä nainen oikeasti on.

—  Miten ois kelpaisko jatkot mun kämpille ennen, kuin baari menee kii, Hågan iski silmää tätä ehdottaessaan. Naisen kasvoille nousi viekas hymy. Ilta oli menossa juuri niin, kuin hän toivoikin. Piilopaikka yhdeksi yöksi oli nyt taattu, sillä tämä kaksikko tilasi jo taksia. Heidän matkansa suuntasi Håganin luokse.

***

Koko illan kaksikko oli kitannut älyttömän määrän rahaa ja drinkkejä alas. Hågan heräsi aamulla kauheassa krapulassa ja käännyttyä katsomaan viereensä. Hän huomasi, että hän oli kadonnut. Hågan alkoi muistella illan tapahtumia . Hänelle ilmestyi vain hataria muistikuvia illasta.

* Viime yö *

— Yhden asian mä haluan sulle sanoo, nainen kuiskaa ja kietoo miehen itseään vasten.

— Mä en kadu tätä en varsinkaan sua, hän kuiskasi.

— Samoilla linjoilla muruseni, Hågan sanoi imelästi.

— Ooks sä valmis, Hågan muiskautti viimeisen kerran naista. Nainen nyökkäsi vastaukseksi. Tämän jälkeen he sujahtivat peittojen uumeniin.

***

Oli kulunut kahdeksan kuukautta mysteeri naisen ja Håganin illasta. Eräs päivä Håganin ovea hakattiin hullun lailla ja Hågan päätti ottaa selvää, mistä möykkä sai alkunsa. Hän suuntasi ulko-ovelleen ja avasi sen katsoakseen, mutta kaljupäinen mies riuhtaisi hänet raivoissaan kokonaan ulos talosta.

— Missä se lehmä on, Bror karjaisi. Hågan meni ihan hämilleen ja otti pari askelta taaksepäin.

— Vastaa kysymykseen!, kaljupää jatkoi möykkäänsä.

— Mä en nyt todellakaan ymmärrä. Voitteko kertoa, mistä tässä on kyse ja ketä te olette? Sitä paitsi minä.., Brorin kaksoisveli Max astui viereen ja keskeytti Håganin.

— Olemme Holten pelätyimmät kaksoset Bror ja Max. Pari hassua linnakundia vain. Nyt sinä saat kertoa, missä Sanna on? Hågan astui taas taaksepäin ja alkoi änkyttää:

— Minä en todellakaan tiedä, kenestä te puhutte, mutta pyydän, että poistutte. Auttaisin, jos voisin.

— Sanna Smythe, se hemmetin lehmä, jota puolustit baarissa. Äläkä valehtele! Tiedämme, että piilotit hänet. Kuulimme hänen puhelunsa!, Max ärjyi. Samaan aikaan Bror astui talon sisälle tutkimaan paikkoja etsien tätä mysteeri naista, Sannaa.

— Hei! Ulos mun talosta! Mä en oo nähny sitä muijaa sen jälkeen, kun oltiin baaris. Siitäkin on kahekans kuukautta, se ei kertonu yhtään mitään, sit se vaan otti ja lähti, Hågan huudahti itkun ja vihan sekaisena. Sannan muistelu sattui vieläkin monien kuukausien jälkeen. Miehet penkoivat koko asunnon läpikotaisin löytämättä naista.

— Jos saamme tietää, että pidit meitä pilkkanasi niin saat kärsiä, tämän jälkeen miehet katosivat.

* Yhdeksän kuukautta myöhemmin baari-illasta*

Sannan näkökulmasta

Ajattelin viettää rauhaisan päivän hylätyssä varastorakennuksessa, josta olin tehnyt hätävara kodin itselleni joksikin aikaa. Silittelin vatsaani ja puhuin vauvalleni, vaikkei se minulle vastailisi.

— Mitä mä teen. En ikinä saa maksettua huumevelkojani, tuhahdin. Kuules lapsoseni tahdon kertoa, ettäsinulla on isosiskokin, mutta hän vihaa minua. Tai no ei ihmekkään. Hän on kasvanut koko elämänsä tätinsä kanssa, sillä velkani olivat viedä häneltä ja sisareltani hengen. Nyt sinä olet vaarassa. Ei minun edes pitänyt alkaa odottaa sinua vaan paeta Appaloonsa Plainssiin, huokaisin syvään tämän sanottuani. Yhtäkkiä ovellani alkoi kauhea rynkytys ja ovi meni pirstaleiksi. Nousin ylös kohtaamaan pelkoni.

— Me käytiin, sitä sun miestäskin kovistelee. Taitaapi muuten olla ton muksun isä. Etkö sä oppinu jo ekalla kerralla, Max nauroi minulle.

— Kuulkaas älykääpäiöt, mulla ei ole rahoja vieläkään kasassa eikä hän ole minun mieheni en edes tiedä kuka hän on! Sitä paitsi mun lapsen isä ei ole ollut lähelläkään teitä. Tää ei oo sen lapsi!, olin aivan paniikissa. Piiloni oli paljastunut.

— Ihan sama, mut vastaat lapses hengellä meille ellei ne velat tuu maksettua. Ei susta ollu äidiks Hannahillekaan. 15-vuotias narkkari lumppu, joka tyrkytti kaikille itteensä. Kukaan ei ees tiiä kuka isä on, et ees sä. Tollasta surkimusta ei kukaan halua. Pian kaikki saa tietää sut Bridgen velallisena narkki lumppuna, Max nauroi likaista nauruaan.

— Antakaa mun olla. Antakaa vielä viikko aikaa.. Lupaan saada ne rahat siihen mennes kasaan, itkin näille katalille miehille. Mietin vaihtoehtoja pitkään. Eihän minulla ollut enää muuta vaihtoehtoa, kuin antaa lapsi pois ja kadota. Siten sisareni olisi turvassa ja kummatkin lapseni.

— Hyvä on! Tasan seitsemän päivää. Sen jälkeen saat vastata teoistasi, tämän sanottuaan miehet poistuivat talostani. Olin aivan romuna ja itkin lattialla hysteeerisenä. Piilopaikkani oli löydetty ja tiesin, etten saisi miljoonaa viikossa. Päätin karata sisarelleni kirjoitin kirjeen valmiiksi ja viimeistelin kansioni. Kertoisin totuuden lapsen isälle, kun voisin. 

Soitin sisareni summeri alhaalla, mutta hän ei päästänyt sisään. Hän vain puhui Summeriin:

— Sanna ei, minä en auta sinua. En tee tätä toista kertaa sitä paitsi kuulin, että olet taas raskaana. Kellehän narkkarille tällä kertaa? Tai itseasiassa älä kerro. Lähde meidän elämästä äläkä koskaan palaa. Pelasta itsesi ja meidät. Olet aina rakas siskoni, mutta en voi tehdä tätä. Aloin itkemään tuon kuullessani. 

— Lupaa rakas siskoseni, että rakastat Hannahia, kuin omaa lastasi. Kerro hänelle, että hänen oma äitinsä olisi rakastanut häntä, jos olisi voinut, mutta hän teki pahaa. Antakaa anteeksi. Lähdin itkien pois. En vielä tiennyt minne. Oli liian myöhäistä ja vaarallista kadota kauemmaksi. Ennen, kuin kerkisin portaita kauemmas alkoivat supistukseni.

— Ei, ei nyt rakas lapseni ei, huusin ja itkin saman aikaisesti. Minulla ei ollut voimia tähän. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin suunnata sairaalaan. Sairaalassa minulle syntyikin upea tytär harmi vain, ettei hän koskaan voi muistaa minua. Olen kaiken pahan alku ja juuri.

Synnytyksen jälkeen suuntasin heti lapsen isäm ovelle. Minun piti pelastaa perheeni.

— Anna anteeksi rakas lapseni. Syvällä sisimmässäsi tunnet ja tiedät sen, että rakastan sinua! Itkin enemmän, kuin koskaan. Laskin lapseni maahan ja laitoin hänen allensa kansion. Lähdin juoksemaan niin nopeasti, kuin koskaan voin.

***

Hän kertoja

—  Mitä ihmettä, Hågan havahtui sohvalta ja lähti kävelemään ulos.

— Voi luoja. Kukas sinä olet? Mitä minä sinulle teen? Tai paremminkin, miksi olet täällä? Mutta mikäs kansio sulla oli, Hågan nosti kansion ja vei sen kädessään lapsen mukana sisälle.

Kansion välistä tippui lattialle kirje. Hågan laski pienen tyttövauvan matolle ja avasi kirjeen. Siinä luki:

" Anna anteeksi, en voinut ilmoittaa sinulle mitään moniin kuukausiin, sillä olisit joutunut muuten vaaraan. Pidä Samanthasta huoli ja ole hyvä isä hänelle. Noin yhdeksän kuukautta sitten tarkoitukseni oli olla hetki luonasi piilossa ei tulla raskaaksi. Annathan minulle kaiken anteeksi. Totuus minusta on se, että olen veloissa oleva narkkari ja entinen eskortti. Et koskaa saa tuntea oikeaa minua. Rakastuit väärään ihmiseen. Vie Samantha turvaan kansiossa on kaikki tarvittava. Sieltä selviää kaikkiin kysymyksiisi vastaus.

Sanna Smythe"

— Haloo?, Hågan vastasi itku kurkussa puhelimen soidessa. Numero oli yksityinen. 

— Jos lapsesi henki on vähänkään tärkeä sinulle, PAKENE. Sannaa et voi enää pelastaa hän sai sen, mitä ansaitsikin, mysteeri soittaja sulki puhelun. 

Hän avasi puhelimensa ja löysi sieltä tekstiviestin. Siellä oli kuva Sannan ruumista. Hågan haukkoi henkeä ja soitti taksin. Hän päätti viedä Samanthan turvaan. hän oli saanut kansion mukana osoitteen maksetusta talosta Appaloonsa Plainssissa. Pelkästään isän vaistot eivät riitä pelastamaan tätä tyttöä.

Hågan ja Samantha saapuivat perille Appaloonsaan. Talo näytti ihan sievältä, mutta helposti ahtaaksi käyvältä mökiltä.

— Minä suojelen sinua Samantha, vaikka olenkin nyt 19-vuotias yh-isä. Voisitpa sinä kertoa, mitä teen sinulle. En kuitenkaan osaa olla isä. Rakastan sinua silti nyt ja aina, kuten varmasti äitisikin, Hågan purskahti itkuun. Hän oli 19-vuotias yksinhuoltaja vieraassa paikassa, jonka piti suojella henkensä uhalla ainoaa lastaan.

Jos kiinnostaa Sannan taustalla oleva tarina voin kehitellä siitä extra osan. Muuten Sannan tarina ei välttämättä oikeastaan tule esille. Teidän päätettävissänne on monta sukupolvea näette perhettä.

Parempia nimi ehdotuksiakin saa antaa tarinalleni, jos keksii sekä muita tarina ideoita. Heitäppä alas, vaikka kommentti ja kiitos, kun luit. Love U! <3